17 toukokuu 2021 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Hyvää työtä

Jokainen työntekijä haluaisi tehdä työnsä niin, että se täyttää työnjohdon odotukset, saa työtoverit tyytyväiseksi ja jonka voisi jättää ylpeänä taakseen.

Työelämän muutokset, säästötavoitteet ja jatkuvat organisaatiouudistukset ovat johtaneet siihen, että osa ihmisistä kokee, ettei työtä voi tehdä enää niin hyvin kuin sitä pitäisi tehdä. Riittämättömyyden tunteesta seuraa helposti häpeää.

Suomalainen työntekijä vaatii itseltään paljon ja haluaisi tarjota palkkansa vastineeksi parempaa lopputulosta. Ihmisillä on työmoraalia, eettisyyttä ja ammattiylpeyttä, mutta mahdollisuudet tehdä hyvää työtä ei läheskään aina toteudu. Tuskin kukaan haluaa omaehtoisesti heikentää työnsä laatua, mutta on pakko.

Microsoft teetti kansainvälisen Work Trend Index -työelämätutkimuksen tammikuussa 2021. Kyselyyn osallistui yli 30 000 etä- ja läsnätyötä tekevää ihmistä 31 maasta. Suomesta vastaajia oli noin 1 000.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista työntekijöistä 58 % kokee olevansa ylityöllistettyjä ja 45 % uupuneita. Globaalisti osuudet ovat 54 ja 39 prosenttia. Ne, jotka kokivat, etteivät ehdi tehdä töitään riittävän hyvin sairastivat enemmän ja olivat myös muita useammin sairaana töissä.

Pandemia on tuonut työelämään omat haasteensa. Etätyössä yhä useampi on kertonut työn rajattomuudesta. Työajat venyvät, eikä taukoja pidetä. Työntekijät kokevat, että heidän aikansa ja energiansa kuluu enenevissä määrin digikokouksiin ja viestintään. Teamsissa lähetetään peräti 42 % enemmän viestejä työajan ulkopuolella. Digikokouksissa vietetään 2,5 kertaa enemmän aikaa kuin kokouksissa ennen pandemiaa.

Varsinkin etätöissä voi käydä niin, että työn priorisointia ei käydä kenenkään kanssa läpi, kun työnjohto ei ole läsnä. Töitä tulee eri suunnasta, ja kokonaisuus ei välttämättä ole kenenkään muun kuin työntekijän itsensä tiedossa.

Work Trend Index -tutkimuksen mukaan Suomessa pomot eivät kuitenkaan vaadi liikaa. Työntekijät väsyvät itse. 30 % suomalaisista kokee kuitenkin, että työnantaja ei välitä heidän työnsä ja vapaa-ajan tasapainosta. Globaalisti näin ajattelee 19 % työntekijöistä.

Korona-ajan etä- ja hybridityöskentely onkin laittanut työhyvinvoinnin ja jaksamisen koetukselle. Olemme oppineet käyttämään teknologiaa, mutta emme ole oppineet hallitsemaan aikaa.

Koronavuoden ovat kokeneet raskaimpana nuorimmat työntekijät, niin kutsuttu Z-sukupolvi, joista 59 % Suomessa kertoo, että työ tuntuu erittäin haastavalta. Tuoreimmat työntekijät eivät välttämättä ole edes koskaan viettäneet aikaa työpaikalla. He eivät ole omaksuneet työkulttuuria tai sitä, miten työ kuuluisi tehdä.

Hyvää työnhallintaa ei voi kehittää yksin. Erityisesti työuran alussa tarvitaan keskustelua ja toista ihmistä, jonka kanssa puhutaan tärkeimmistä tehtävistä ja työn mitoituksesta. Ja pidetään yllä palautumisen ja työhyvinvoinnin teemoja.

Koronauhan väistyessä lupaamme itsellemme uutta, parempaa elämää. Kun maailma taas aukeaa, lisätään liikuntaa ja rajataan netin käyttöä. Harmillisen usein muutokset jäävät kuitenkin tilapäisiksi ja ennen pitkää huomaamme toimivamme kuten ennen: aivot ylikierroksilla toisia asioita murehtien, toisia unohdellen. Ja huonosti nukkuen.

Totuus on, että työn kuormittavuus ei tulevaisuudessakaan katoa, olosuhteet eivät koskaan tule olemaan optimaaliset työn hallinnalle eikä aika tule milloinkaan riittämään työn loppuun asti hiomiselle. Eikä työ maailmasta tekemällä lopu.

Sen sijaan, että kannamme jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, voisimme nähdä itsemme tekemässä riittävän hyvää työtä, isompaa tai pienempää osuutta jostain suuremmasta kokonaisuudesta. Ja voihan olla niinkin, että jatkuvan työvirran hyväksyminen on kestävämpi panostus omaan hyvinvointiin kuin kuntosalin jäsenyyskortin uusiminen.