Keskeisiä kohtia työaikamääräyksistä

Työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä solmittu kilpailukykysopimus (KiKy) aiheutti  kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) työaikamääräyksiin useita muutoksia. Työaikaa pidennettiin kirkon aloilla 30 minuutilla viikossa ja 6 minuutilla päivässä. Nämä muutokset tulivat voimaan 1.2.2017 ja on sisällytetty tähän artikkeliin. 

KirVESTES:n työaikaa koskevat määräykset ovat voimassa määräaikaisena kokeiluna TES-kauden loppuun eli kilpailukykysopimuksen perusteella 31.1.2018 saakka. Kokeilun yhtenä tarkoituksena on vähentää erilaisia työaikaryhmiä sekä poistaa palvelussuhdelajista (virkasuhde/työsuhde) aiheutuvia tarpeettomia eroja palvelussuhteen ehdoissa.

Työaikakokeilun jatkumisesta sovitaan virka- ja työehtosopimuksen osapuolten kesken syksyllä 2017 käytävissä neuvotteluissa. Neuvotteluja varten kerätään palautetta työaikakokeilun hyvistä ja huonoista puolista. Palautetta voi antaa joko suoraan Kirkon alat ry:n toimistoon tai Sakastin Internet-sivuilla olevalla lomakkeella. Lisäksi vuoden 2017 aikana työaikakokeilusta tehdään otosperusteinen kysely.

Hengellisen työn viranhaltijoihin ei sovelleta työaikaa koskevia määräyksiä. Hengellisen työn viranhaltijalla tarkoitetaan uskonnollisia toimitusia suorittavia viranhaltijoita ja välittömästi opetus-, kasvatus-, julistus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita. Sen sijaan hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin sovelletaan työaikaa ja samoja työaikamääräyksiä kuin työaikalain piiriin kuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin.

Työaika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja (ruokatuntia), jos viranhaltija tai työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta.

Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei matkustamista ole samalla pidettävä varsinaisena työsuorituksena.

Kokousaika luetaan työaikaan, kun viranhaltijalla tai työntekijällä on velvollisuus osallistua kokoukseen. Tällöin kokousajalta ei makseta erilistä kokouspalkkiota.

Koulutukseen käytetty aika on työaikaa, jos kyseessä on työtehtävien kannalta välttämätön koulutus ja viranhaltija tai työntekijä on velvollinen osallistumaan koulutukseen.

Varallaolo

Työnantaja ja viranhaltija tai työntekijä voivat sopia, että viranhaltija tai työntekijä on tarvittaessa työsuoritusta varten varalla asunnossaan tai muussa paikassa, josta hänet voidaan kutsua työhön. Viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, joka on työn laadun ja pakottavan syyn vuoksi välttämätöntä.

Varallaoloaika ei ole työaikaa. Jos viranhaltija tai työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi. Sen sijaan työpaikalle ja takaisin tehtyyn matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, vaan se luetaan varallaoloajaksi.

Asuntovarallaolo korvataan antamalla viranhaltijalle tai työntekijälle jokaista varallaolotuntia kohti puoli tuntia vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana. Jollei näin voida tehdä, maksetaan vapaa-aikakorvauksen sijaan puolen tunnin yksinkertainen palkka jokaiselta varallaolotunnilta.

Vapaamuotoiseen varallaoloon käytetty aika korvataan varallaolon aiheuttamasta sidonnaisuudesta riippuen antamalla vapaa-aikaa kuudesosa, neljäsosa tai kolmasosa varallaoloon käytetystä ajasta. Vapaa-aika annetaan säännöllisenä työaikana. Jollei vapaa-aikana annettava korvaus ole mahdollinen, annetaan viranhaltijalle tai työntekijälle vastaavan suuruinen rahakorvaus. Korvauksen suuruus määrätään etukäteen ottaen huomioon varallaolon viranhaltijalle tai työntekijälle aiheuttamat rajoitukset.

Säännöllinen työaika

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on työaikalain soveltamispiiriin kuuluvan henkilöstön osalta kulumassa olevan työaikakokeilun aikana kaksi erilaista työaikamuotoa, jotka ovat yleistyöaika ja toimistotyöaika.

Jokaisen työntekijän ja viranhaltijan osalta on vahvistettava erikseen, minkä työaikamuodon piiriin hän kuuluu. Työntekijään sovellettava työaikamuoto käy ilmi työsopimuksesta, kun taas viranhaltijoiden työaika käy ilmi virkamääräyksestä. Jos sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika, on lisäksi vahvistettava viranhaltijan/työntekijän työhön sovellettavan työaikajakson pituus.

Säännöllinen täysi työaika yleistyöajassa on keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttia viikossa 1-4 viikon tasoitusjakson aikana.

Säännöllinen täysi työaika toimistotyössä on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa ja pääsääntöisesti 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa.

Vuorokautista yleistä säännöllistä työaikaa voidaan pidentää tilapäisesti 9 tunniksi, jos siitä ilmoitetaan viranhaltijalle tai työntekijälle etukäteen. Viikoittainen työaika on tällöin tasoitettava keskimäärin 38 tuntiin 45 minuuttiin kahdeksan viikon jaksossa. Vuorokautista työaikaa voidaan pidentää pysyvästi yhdeksään tuntiin vain, jos siitä sovitaan viranhaltijan tai työntekijän kanssa.

Toimistotyöaika

Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työskentelviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Toimistotyöajassa säännöllinen täysi työaika on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa.

Päivittäistä työaikaa voidaan toimiston aukiolojen vuoksi pysyväisluonteisesti järjestää siten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.

Vuorokautinen säännöllinen enimmäistyöaika toimistotyöajassa voi perustellusta syystä ylittää tilapäisesti edellä mainitut enimmäismäärät. Tällöin viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus saada 9 tuntia ylittäviltä työtunneilta pitkän työpäivän korvaus, joka on normaali tuntipalkka lisättynä 20 %:n korotuksella. Korvaus voidaan antaa myös vastaavana vapaa-aikana. Perusteltu syy voi olla esim. seurakunnan toiminnan ruuhkahuippu, äkillisesti sairastuneen toisen viranhaltijan tai työntekijän sijaistaminen tai muu vastaava tarve.

Viranhaltijan tai työntekijän kanssa voidaan sopia myös neljän päivän työviikosta siten, että säännöllinen viikoittainen työaika järjestetään tehtäväksi 4 työpäivänä. Tällöin säännöllinen työaika vuorokaudessa saa olla enintään 10 tuntia.

Yleistyöaika

Yleistyöaikaa sovelletaan työajan piirissä olevaan viranhaltijaan tai työntekijään, johon ei sovelleta toimistotyöaikaa.

Yleistyöajassa 1-4 viikon pituisen työaikajakson säännöllinen täysi työaika määräytyy jakson pituuden mukaan seuraavasti:

Työaikajakson pituus viikkoa Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa
1 viikko 38 tuntia 45 minuuttia
2 viikkoa 77 tuntia 30 minuuttia
3 viikkoa 116 tuntia 15 minuuttia
4 viikkoa 155 tuntia

Vuorokautinen säännöllinen enimmäistyöaika on 9 tuntia. Tämä voidaan perustellusta syystä ylittää tilapäisesti. Tällöin viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus saada 9 tuntia ylittäviltä työtunneilta pitkän työpäivän korvaus, joka on normaali tuntipalkka lisättynä 20 %:n korotuksella. Korvaus voidaan antaa myös vastaavana vapaa-aikana. Perusteltu syy voi olla esim. seurakunnan toiminnan ruuhkahuippu, äkillisesti sairastuneen toisen viranhaltijan tai työntekijän sijaistaminen tai muu vastaava tarve.

Jos työaikajakson pituus on 1 viikko. voidaan yleistyöajassa sopia neljän päivän työviikosta vastaavasti kuin toimistotyöajassa.

 

Arkipyhien vaikutus työaikaan

Seuraavat arkipyhät vaikuttavat työaikaa lyhentävästi:

• pitkäperjantai
• toinen pääsiäispäivä
• helatorstai
• juhannusaatto
• muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä.

Toimistotyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon säännöllisestä työajasta kutakin edellä listattua arkipyhää kohden kyseiselle työpäivälle vahvistetun työajan pituinen aika.

Esimerkki 1:

Tiina Toimistosihteerin työsuhteessa noudatetaan toimistotyöaikaa (36 t 45 min/vko). Hänen päivittäinen työaikansa on 7 tuntia 21 minuuttia. Maanantaiksi sattuva vapunpäivä lyhentää Tiinan kyseisen viikon työaikaa 7 tuntia 21 minuuttia, joten viikon työajaksi jää 29 tuntia 24 minuuttia.

Jos Tiinan työajan pituus vaihtelisi eri päivinä, lyhenisi vappuviikon työaika vapunpäivän alle jäävän normaalin työpäivän verran.

Täyttä yleistyöaikaa noudatettaessa jokainen arkipyhä lyhentää kyseisen jakson säännöllistä työaikaa pääsääntöisesti 7 tuntia 45 minuuttia. Jos pysyvästi eri viikonpäiville vahvistettu työaika on eripituinen viikon eri työpäivinä, arkipyhä lyhentää jakson säännöllistä työaikaa kyseiselle työpäivälle vahvistetun työajan määrän. Jos arkipyhiä on useampia, vähennetään säännöllistä työaikaa pääsääntöisesti 7 tunnilla 45 minuutilla kutakin arkipyhää kohti.

Esimerkki 2:
Laura Lastenohjaajan työsuhteessa noudatetaan yleistyöaikaa 1 viikon pituisella työaikajaksolla (38 t 45 min/vko). Helatorstaiviikolla hänen työaikansa on 31 tuntia 0 minuuttia (38 t 45 min – 7 t 45 min).

Esimerkki 3:
Seppo Seurakuntamestarin virkasuhteessa noudatetaan yleistyöaikaa kolmen viikon tasoittumisjaksolla. Sepon säännöllinen työaika on siis kolmen viikon tasoittumisjakson aikana 116 tuntia 15 minuuttia. Tasoittumisjaksoon sisältyy sunnuntaiksi sattuva jouluaatto, maanantaiksi sattuva joulupäivä ja tiistaiksi sattuva tapaninpäivä.

Koska jouluaatto on sunnuntaina, se ei vaikuta tasoittumisjakson työaikaa lyhentävästi. Sen sijaan joulupäivä ja tapaninpäivä lyhentävät kumpikin tasoittumisjakson työaikaa 7 tuntia 45 minuuttia. Sepon työaika kyseessä olevalla tasoittumisjaksolla on 100 tuntia 45 minuuttia (116 t 15 min – 7 t 45 min – 7 t 45 min).

Lepoajat

Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

Jos viranhaltijan tai työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin seitsemän tuntia, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika (ruokatauko), jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Jos työntekijän tai viranhaltijan työpaikalla olo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle ei tarvitse antaa mahdollisuutta poistua työpaikalta päivittäisen lepoajan vuoksi. Tällaisessa tapauksessa lepoaika on työaikaa. Päivittäistä lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

Myös 4-7 tunnin mittaisen työpäivän aikana voidaan antaa puolen tunnin mittainen lepoaika, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan.

Kahvitauko

Viranhaltijalle tai työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 15 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan. Taukoa ei saa sijoittaa työpäivän tai työvuoron alkuun tai loppuun.

Vuorokautinen lepoaika

Viranhaltijalle tai työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin mittainen keskeytymätön lepoaika. Työaikalain mukaista jaksotyöaikaa noudatettaessa vuorokautisen lepoajan vähimmäispituus on yhdeksän tuntia. Edellä mainituista vuorokausilevon vähimmäisajoista voidaan kuitenkin poiketa työaikalain 29 §:n mukaisilla perusteilla.

Viikoittainen vapaa-aika

Työaika on järjestettävä siten, että viranhaltija tai työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteyteen. Tämän lisäksi viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan viikon aikana toinen vähintään 24 tunnin mittainen vapaa-aika, jolleivät seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toimintojen turvaaminen ole esteenä. Pääsääntönä on siis, että viikossa on kaksi vapaapäivää, mutta seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toiminnon turvaaminen oikeuttavat järjestämään työajan niin, että työntekijä tai viranhaltija saa vain 35 tunnin mittaisen viikkovapaan.

Vähintään 35 tunnin mittaisesta viikkovapaasta voidaan poiketa,

  • jos viranhaltijan tai työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia,
  • jos työpaikalla joudutaan teettämään hätätyötä,
  • jos viranhaltijaa tai työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan seurakunnassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai
  • jos viranhaltija määrätään tai työntekijän kanssa sovitaan varallaolosta viikoittaisen vapaa-ajan aikana.

Jos viranhaltija tai työntekijä joudutaan normaalin työviikon lisäksi kutsumaan tilapäisesti työhön viikoittaisen vapaa-ajan aikana, hänelle maksetaan tällöin tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen (esim. ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset ovat työaikakorvauksia). Sen lisäksi hänelle annetaan menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana. Säännöllisen työajan lyhennys toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden aikana, tai jos kyse on 2-4 viikon pituisesta työaikajaksosta, kahden seuraavan työaikajakson aikana. Jos työajan lyhennystä ei voida erityisestä syystä antaa, maksetaan viranhaltijalle tai työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta.

Menetetyn vapaa-ajan korvaukseen ei ole kuitenkaan oikeutta sellaisella työntekijällä tai viranhaltijalla, jonka säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia.

Viikoittainen vapaa-aika katsotaan annetuksi, jos viranhaltija tai työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa esim. sairauden tai vuosiloman vuoksi ja tällainen poissaolo on kestänyt vähintään 35 tuntia.

Viikoitainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia kalenteriviikossa. 

Esimerkki keskimääräiseksi järjestetystä viikkovapaasta:

  • Vko 1: viikkovapaa 24 tuntia
  • Vko 2: viikkovapaan oltava vähintään 46 tuntia, koska 24 t + 46 t = 70 t, eli keskimäärin 35 t viikossa.
Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika

Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-ajasta on määräys KirVESTES 142 §:ssä. Pykälä koskee kaikkia muita hengellisen työn viranhaltijoita paitsi seurakuntapappeja, joiden vapaa-ajasta on oma virkaehtosopimus (Virkaehtosopimus seurakuntapapin vapaa-ajasta, KirVESTES 2017 liite 9).

Muille hengellisen työn viranhaltijoille paitsi seurakuntapapeille annetaan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät eivät sitä estä.

Mikäli vapaapäivän saaminen estyy ennalta tiedettävästä syystä, vapaapäivä siirretään ensisijaisesti annettavaksi saman kalenteriviikon muuna päivänä. Jos tämä ei ole seurakunnan toiminnan kannalta mahdollista, siirretty vapaapäivä on annettava kuitenkin viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon kuluessa, ellei viranhaltijan kanssa toisin sovita. Jollei menetettyä vapaapäivää voida siirtää, se korvataan rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohden 1/30 viranhaltijan varsinaisesta palkasta.

Leirin vuoksi siirtynyt vapaapäivä voidaan kuitenkin antaa leirin päättymistä seuraavan kahden kalenterikuukauden kuluessa. Lisäksi leirin ajalta viranhaltijalle ja työntekijälle annetaan leirityöaikahyvitystä KirVESTES 143 §:n tai 164 §:n mukaisesti.

Mikäli vahvistetun vapaapäivän pitäminen estyy yllättäen välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi, voidaan menetetty vapaapäivä siirtää pidettäväksi myöhemmin. Vapaapäivän siirtämisen edellytyksenä on, että välttämätön ja kiireellinen virkatehtävä estää vapaapäivän pidon olennaisilta osin ja, että virkatehtävät edellyttävät välittömiä toimenpiteitä vapaapäivän aikana. Siirretty vapaapäivä on pidettävä kuitenkin viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon aikana. Yllättävän esteen vuoksi menetettyä vapaapäivää ei voida korvata rahana.

Leirityöaika

Leirityötä koskevat määräykset sisältyvät KirVESTES 143 ja 164 pykäliin. Lisäksi KirVESTES 125 §:ssä on leiripäivärahaa koskeva määräys. Leirityömääräykset koskevat hengellisen työn viranhaltijoita ja työsopimussuhteisia hengellisen työn tekijöitä. Määräyksiä sovelletaan myös lastenohjaajiin, jotka työskentelevät leireillä.

Leirillä tehtävän työn määrä, lepoajat ja työn mahdollinen jakaminen eri ohjaajien kesken tulee määritellä etukäteen leirin ajalle laadittavassa työvuoroluettelossa. Leiriaikaa koskevat työaikakorvaukset ja vapaapäivät määräytyvät alla selostetulla tavalla.

Viranhaltijan menetetyn vapaapäivän korvaaminen

Leirin vuoksi siirtynyt vapaapäivä voidaan antaa leirin päättymistä seuraavan kahden kalenterikuukauden kuluessa.

Leirit ja vapaapäivien pitäminen tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa suunnitelmassa siten, että viranhaltija voi pitää viikoittaiset vapaapäivänsä. Leirin jälkeen tulee huolehtia siitä, että viranhaltija saa siirretyt vapaapäivät palautumisen kannalta riittävän nopeasti. Vapaapäivien antamisajankohtaa päätettäessä tulee ottaa huomioon sekä työnantajan että viranhaltijan tarpeet.

Viranhaltijan leirityöaikahyvitys

Yhdenjaksoisen leirityöskentelyn perusteella annetaan viranhaltijalle leirityöaikahyvitystä seuraavasti:

Leirin kesto vähintään Leirityöaikahyvitys
2 vuorokautta 12 tuntia 1 vapaapäivä
6 vuorokautta 12 tuntia 2 vapaapäivää
8 vuorokautta 12 tuntia 3 vapaapäivää
10 vuorokautta 12 tuntia 4 vapaapäivää
12 vuorokautta 12 tuntia 5 vapaapäivää

Leiri alkaa virka- tai virantoimituspaikasta taikka asunnosta leirille lähdettäessä ja päättyy vastaavasti.

Leirityöaikahyvityksen saamisen edellytykset

Leirityöaikahyvityksen saaminen edellyttää yhtäjaksoista työskentelyä ja yöpymistä leirillä. Leiriltä poistuminen välttämättömän muun virkatehtävän vuoksi ei katkaise yhdenjaksoisuutta, jos viranhaltija tämän tehtävån suoritettuaan palaa välittömästi takaisin leirille. Jos hän yöpyy muualla kuin leirillä. leirityöaikahyvityksen ansainta katkeaa.

Viikonloppuleirit

Työnantaja voi myöntää erityisenä leirityöaikahyvityksenä yhden vapaapäivän, jos vähintään 36 tuntia yhdenjaksoisesti kestävän viikonloppuleirin olosuhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta systä sitä vaativat.

Viikonloppuleirillä tarkoitetaan leiriä, joka ajoittuu perjantain ja sunnuntain välille.

Leirityöaikahyvityksen antaminen

Leirityöaikahyvityksenä annettavat vapaapäivät on annettava leirin päättymisen jälkeen niin pian kuin se on seurakunnan toiminnan kannalta mahdollista. Vapaapäivät tulee antaa leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalenterikuukauden kuluessa.

Leirityöaikahyvitysvapaiden pitäminen tulee suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi.

Jos leirityöaikahyvityksenä annettavia vapaapäiviä ei voida seurakunnan toiminnasta johtuvasta syystä antaa kahden kalenterikuukauden kuluessa leirin päättymisestä, ne korvataan rahana maksamalla jokaista pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti 1/30 viranhaltijan varsinaisesta palkasta. Erityisenä leirityöaikahyvityksenä myönnettyä vapaapäivää ei kuitenkaan voi korvata rahana.

Esimerkki
Noora Nuorisotyönohjaaja on työskennellyt kesäkuussa seurakunnan järjestämällä leirillä. Nooralle on kertynyt yhteensä viisi leirityöaikahyvityspäivää ja lisäksi leirin alle on jäänyt kolme säännönmukaista vapaapäivää. Jollei Noora ole voinut seurakunnan toiminnasta johtuvasta syystä pitää vapaapäiviään ja leirityöaikahyvityspäiviä elokuun loppuun mennessä, ne on korvattava hänelle rahana.

Leirityön korvaaminen työsopimussuhteiselle hengillisen työn tekijälle (KirVESTES 164 §)

  • leirillä tehdystä viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävästä lisä- tai ylityöstä kutakin työtuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika;
  • menetetystä vapaapäivästä korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena 1/5 työntekijän säännöllisen viikoittaisen työajan mukaisesta palkasta,
  • leirityöaikahyvityksenä 7 tunnin 45 minuutin palkka tai vastaava vapaa-aika kutakin leirityöaikahyvityspäivää kohti (Leirityöaikahyvityspäivät määräytyvät työsopimussuhteiselle samalla tavoin lerin keston mukaan kuin viranhaltijoille).

Hengellisen työn työntekijöille sekä leirillä työskenteleville lastenohjaajille ei suoriteta leirin ajalta muita KirVESTES:n mukaisia työaikakorvauksia. Näin ollen leirityön ajalta ei suoriteta esim. ylityö- tai iltatyökorvauksia.

Esimerkki

  • Työtunnit leiriajalta korvataan ”tunti tunnista” -periaatteella. Koska Liisan normaali viikoittainen työaika on 38 t 45 minuuttia, katsotaan leirityöskentelyn vastaavan tuntimäärän osalta sisältyvän Liisan normaaliin kuukausipalkkaan. Sen sijaan säännöllisen työajan ylimenevistä työtunneista (21 t 15 min) korvataan yksinkertainen tuntipalkka.
  • Liisan leirin alle jäävä säännönmukainen vapaapäivä (lauantai) korvataan antamalla Liisalle uusi vapaapäivä.
  • Leiriajalta kertyy viisi täyttä leirivuorokautta leirin kokonaiskeston ollessa 5 vuorokautta ja 9 tuntia. Koska 3-6 leirivuorokautta kestävältä leiriltä on oikeus yhteen leirityöaikahyvityspäivään, maksetaan Liisalle leirityöaikahyvityksenä 7 tunnin 45 minuutin palkka.

Säännöllisen työajan ylittäminen

Kun säännöllinen työaika ylitetään työnantajan aloitteesta, syntyy joko lisä- tai ylityötä. Säännöllisen työajan ylittäminen muuttuu ylityöksi vasta, kun ko. työaikamuotoa koskeva ylityökynnys ylitetään. Siihen saakka kyseessä on lisätyö, joka korvataan eri tavalla kuin ylityö. Siksi lisä- ja ylityön erottaminen toisistaan on tärkeää.

Lisätyö

Lisätyön määritelmä ja ylityökynnys

Lisätyöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, joka ylittää viranhaltijalle tai työntekijälle työtuntijärjestelmään säännölliseksi työajaksi merkityn työajan, mutta joka ei ylitä ylityökynnystä, joka on:

  • toimistotyöaikaa noudattavilla 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.
  • yleistyöaikaa noudattavilla työaikajakson pituudesta riippuen seuraavasti:
    Työaikajakson pituus Ylityökynnys
    1 viikko 38 tuntia 45 minuuttia
    2 viikkoa 77 tuntia 30 minuuttia
    3 viikkoa 116 tuntia 15 minuuttia
    4 viikkoa 155 tuntia

Ylityökynnys on sama sekä täyttä säännöllistä työaikaa että osa-aikatyöaikaa tekevillä viranhaltijoilla ja työntekijöillä.

Lisätyötä voi syntyä yleisimmin toimistotyössä ja osa-aikatyössä, joissa ylityökynnys on korkeampi kuin viikon säännöllinen työaika. Yleistyöaikaa noudattavilla lisätyötä voi syntyä tyypillisesti arkipyhäviikolla tai -jaksolla.

Esimerkki
Tiina Toimistosihteerin virkasuhteessa noudatetaan toimistotyöaikaa (36 tuntia 45 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa). Tiina työskentelee säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (ma-pe) 7 tuntia 21 minuuttia.

Kirkkoherranviraston työtilanteesta johtuen Tiina tekee maanantaina ja tiistaina kahdeksan tunnin työpäivän. Tiinalle syntyy ko. viikolta 78 (2 x 39 min) minuuttia lisätyötä. Kyseessä ei ole ylityö, koska ylityökynnys (38 tuntia 45 minuuttia viikossa) ei ylity Tiinan työviikolla.

Lisätyön korvaaminen

Lisätyön yleisenä korvausedellytyksenä on, että

  • työ on tehty esimiehen enintään kolmeksi viikoksi kerrallaan antaman nimenomaisen määräyksen perusteella,
  • työ on tehty työpaikalla tai esimiehen määräyksestä muualla ja
  • työhön käytetty aika on luotettavasti selvitetty.

 

Lisätyö korvataan maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyön tunnilta tai antamalla viranhaltijalle tai työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden. Korvauksen perusteena on siis ”tunti-tunnista” ilman erillisiä korotuksia.

 

Ylityö

Ylityön määritelmä

Ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, joka

  • toimistotyöaikaa noudatettaessa ylittää ylityökynnyksen 38 tuntia 45 minuttia viikossa,
  • yleistyöajassa ylittää työaikajakson pituuden perusteella määräytyvän ylityökynnyksen (ks. taulukko edellä ja KirVESTES 187 §)

KirVESTES:n määräaikaisen työaikakokeilun aikana ylityö voi olla vain viikoittaista ylityötä. Aikaisemmin ylityö saattoi olla olla joko vuorokautista tai viikoittaista siitä riippuen, oliko vuorokautinen vai viikoittainen säännöllinen työaika ylittynyt. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitettiin sellaista viikoittaisen ylityörajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ollut vuorokautista ylityötä. Käytännössä viikoittaista ylityötä saattoi aikaisemmin muodostua vain lauantaina tai sunnuntaina. KirVESTES:n määräaikainen työaikakokeilu on voimassa ainakin 31.1.2018 saakka. Sen jatkumisesta sen jälkeen päätetään seuraavaa sopimuskautta koskevissa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa.

 

 

Ylityön korvaaminen

Ylityön yleisenä korvausedellytyksenä on, että

  • työ on tehty esimiehen enintään kolmeksi viikoksi kerrallaan antaman nimenomaisen määräyksen perusteella,
  • työ on tehty työpaikalla tai esimiehen määräyksestä muualla ja
  • työhön käytetty aika on luotettavasti selvitetty.

Toimistotyöaikaa noudattavalle viranhaltijalle tai työntekijälle korvataan ylityönä ylityökynnyksen ylittävät tehdyt työtunnit, joiden lisäksi annetaan ylityökorvausta seuraavasti:

Ylityötuntien lukumäärä ylityökorvaus normaalista palkasta
4 ensimmäistä ylityötuntia 50 %
4 tuntia ylittävät ylityötunnit 100 %

Yleistyöaikaa noudattavalle viranhaltijalle tai työntekijälle korvataan ylityötunnit korotettuina työaikajakson pituuden mukaan seuraavasti:

Työaikajakson pituus Ylityökorvaus 50 % Ylityökorvaus 100 %
1 viikko ensimmäiset 4 tuntia 4 tuntia ylittävä ylityöaika
2 viikkoa ensimmäiset 8 tuntia 8 tuntia ylittävä ylityöaika
3 viikkoa ensimmäiset 12 tuntia 12 tuntia ylittävä ylityöaika
4 viikkoa ensimmäiset 16 tuntia 16 tuntia ylittävä ylityöaika

Sunnuntai- ja aattotyö

Sunnuntaityökorvaus

Viranhaltijalle tai työntekijälle, joka työskentelee:

  • sunnuntaina,
  • muuna kirkollisena juhlapäivänä,
  • itsenäisyyspäivänä tai
  • vapunpäivänä

annetaan sunnuntaityökorvauksena varsinaisen palkan lisäksi yhden tunnin korottamaton tuntipalkka kultakin tehdyltä sunnuntaityötunnilta tai vastaava vapaa-aika.

Jos edellä mainittuina päivinä tehty työ on samalla lisä- tai ylityötä, annetaan sunnuntaityön korvaus lisä- tai ylityökorvauksen lisäksi.

Sunnuntaipäivän tai muun kirkollisen juhlapäivän, itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän lasketaan alkavan jo edeltävänä päivänä klo 18.00 (KirVESTES 152 §). Näinollen sunnuntaikorvauksen maksamisen peruste voi alkaa jo päivää edeltävän illan työtunneilta.

Aattotyökorvaus

Viranhaltijalle tai työntekijälle, joka työskentelee

  • pääsiäislauantaina,
  • juhannusaattona tai
  • jouluaattona klo 00-18 välisenä aikana

annetaan aattotyökorvauksena varsinaisen palkan lisäksi yhden tunnin korottamaton tuntipalkka kultakin tehdyltä aattotyötunnilta tai vastaava vapaa-aika.

Sunnuntai- ja aattotyön yleisenä korvausperusteena on, että työ on tehty esimiehen nimenomaisen määräyksen perusteella ja se on tehty työpaikalla tai esimiehen määräyksestä muualla. Lisäksi työhön käytetyn ajan tulee olla luotettavasti selvitetty.

Ilta- ja yötyö

Iltatyötä on klo 18-23 välillä tehty työ. Viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan kutakin tehtyä iltatyötuntia kohti iltatyökorvausta, jonka määrä on 1,43 euroa kutakin iltatyötuntia kohti (viimeksi tarkistettu 1.2.2016).

Yötyötä on klo 23-07 välillä tehty työ. Viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan kutakin tehtyä yötyötuntia kohti yötyökorvausta, jonka määrä on  2,80 euroa kutakin yötyötuntia kohti (viimeksi tarkistettu 1.2.2016).

Jos ilta- tai yötyö on samalla lisä- tai ylityötä, annetaan ilta- tai yötyökorvaus lisä- tai ylityökorvauksen lisäksi.

Ilta- ja yötyön yleisenä korvausperusteena on, että työ on tehty esimiehen nimenomaisen määräyksen perusteella ja se on tehty työpaikalla tai esimiehen määräyksestä muualla. Lisäksi työhön käytetyn ajan tulee olla luotettavasti selvitetty.