14 maaliskuun 2020 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Koronan opetukset

Korona on biljardin tapainen peli, jossa pelaajat lyövät kepeillä kiekon muotoisia nappuloita neliskulmaisen pelialueen kussakin nurkassa sijaitseviin purkkeihin. Nyt puhutaan kuitenkin ihan toisenlaisesta koronasta.

Kaksi vuotta sitten Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi ihmiskuntaa uhkaavien sairauksien listalle uuden kohdan: tauti X. Listalla oli jo ennestään seitsemän vaarallista tartuntatautia, esimerkiksi ebola, sars ja mers. Asiantuntijat ennakoivat, että ennemmin tai myöhemmin tautilistalle kirjataan eläimistä peräisin oleva virus, joka lähtee liikkeelle sellaisesta maailmankolkasta, jossa nopea talouskehitys ajaa ihmisiä ja villieläimiä lähelle toisiaan. He totesivat myös, että alkuvaiheessa tuntematon tauti sekoitetaan todennäköisesti tunnettuihin tauteihin, ja se leviää hiljaa ja nopeasti. Etenemistä avustavat matkustaminen ja kaupankäynti. Edelleen he ennustivat, että tautia tavataan lukuisissa maissa ja sitä on vaikea torjua, ja että tauti X:n kuolleisuus on kausi-influenssaa suurempi, mutta se leviää samalla tavalla. Taudin arvioitiin sekoittavan maailman talousmarkkinat jo ennen kuin se julistettaisiin pandemiaksi.

Varsin tarkasti ennustettu! Tutkijoille ei uuden koronaviruksen leviäminen oikeasti ollutkaan yllätys. Tiedemaailma ei ole pohtinut, vieläkö tulee joku uusi virusepidemia, vaan että milloin se tulee. Kun jotain on ennenkin tapahtunut, voi olettaa, että niin tulee käymään uudelleen.

Viime marraskuussa kiinalaiselta eläintorilta lähti liikkeelle uusi virus, joka sopi tauti X:n ennustukseen pelottavan tarkasti. Wuhanissa sairaaloihin alkoi tulla potilaita, joilla kaikilla oli samat oireet: kuiva ja hakkaava yskä, korkea kuume sekä hengitysvaikeudet. Keuhkokuvissa näkyi löydöksiä, jotka viittasivat keuhkokuumeeseen, mutta johon antibiootit eivät purreet. Kun potilaiden taustoja tutkittiin, monella oli yhteyksiä villieläintorille. Uudenvuodenpäivänä tori suljettiin.

Nykyiset matkustusmuodot mahdollistavat sen, että vuorokaudessa ihminen viruksen kantajana ehtii melkein mihin tahansa osaan maailmaa. Aiempiin viruksiin verrattuna nyt löydetty SARS-Cov-2 -koronaviruksen aiheuttama Covid-19 -tartuntatauti onkin levinnyt valtavaa vauhtia. Kuluneella viikolla WHO julisti tautitilanteen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Aiemmin sellaisia ovat olleet esimerkiksi kolera, espanjantauti ja musta surma eli rutto.

Suomessa on raportoitu tähän mennessä yli 200 koronavirustartuntaa eri puolilla maata. Tartuntojen määrän nopea kasvu Suomessa tarkoittaa, että tauti on siirtymässä epidemiavaiheeseen, jolloin se tulee sairastuttamaan poikkeuksellisen suuren osan väestöstä.

Kiinassa taudin huippu lienee jo taittunut, Eurooppa on nyt pandemian keskus. Euroopassa 747,6 miljoonan väestössä tartuntoja on tällä hetkellä noin 24500. Kuolleita on 970. Sairastuneista on siis kuollut noin 4 %.

Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes suomalaisista saa tartunnan jossain vaiheessa. Lisäksi ennustetaan, että tartunnan saaneista 20 % tarvitsee sairaalahoitoa. Voi vain miettiä, että jos sairaalat täyttyvät akuuteista koronapotilaista, miten muut potilaat hoidetaan? Suomessa hallitus on linjannut ohjeistuksia koronaviruksen leviämisen estämiseksi juuri siksi, että terveydenhuolto selviytyisi yhä kasvavista potilasmääristä.

THL suosittelee, että yhä useampi työntekijä jäisi koronaviruksen vuoksi kotiin tekemään etätöitä, jotta ihmisten välisiltä lähikontakteilta vältyttäisiin. Mikäs siinä, etätyö on tutkimusten mukaan tehokasta. Ihmiset saavat kotonaan paljon aikaan.

Kirkon työssä monet ovat koko ajan tekemisissä vaihtuvien ihmisten kanssa ja siksi riskiryhmää. Silti etätyö ei juurikaan koske heitä. Tosiasiassa suurin osa ihmisistä ei vain voi tehdä töitään etänä. Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan 57 % suomalaisista palkansaajista teki työtehtäviä, joita ei voi tehdä etätöinä. Eli 1,5 miljoonaa suomalaista ei voi siirtyä etätöihin, oli koronavirusriskiä tai ei. Tätä suurta joukkoa ei lohduta THL:n suositukset, ei työelämän suuri murros eikä digitalisaation tuoma paikkariippumattomuus. Kaikki eivät voi jäädä kotiin.

Pandemia on jotain, josta meillä ei ole kokemusta. Se vaikuttaa yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja koko kansakunnan olemiseen. Ainakin se muistuttaa meitä siitä, että tässä en olekaan yksin minä, vaan me olemme tässä tilanteessa kaikki yhdessä. Koronavirus voi omalla julmalla tavallaan opettaa meille ihmisyyttä. Todennäköisesti se tulee muuttamaan käyttäytymistapamme ja ajatusmaailmamme pysyvästi. Nyt se pakottaa meidät ottamaan fyysistä etäisyyttä toisiimme, mutta ehkäpä myös lähentää meitä henkisesti toinen toisiimme.

Olemme juuri viettäneet talvisodan päättymisen juhlapäivää. Koronaviruksen jyllätessä on puhuttu myös ns. talvisodan hengestä. Talvisodan hengellä tarkoitetaan Suomessa talvisodan aikana vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen puolustuksen kestämisen ja siten jopa maan säilymisen itsenäisenä. Erityisen merkittäväksi talvisodan hengen tekee se, että se todisti suomalaisen yhteiskunnan eheytyneen sisällissodan jälkeen. Koronaviruksen myötä on mahdollista, että voimme oppia uudella tavalla kansallista yhtenäisyyttä ja nähdä suomalaisten yhteishengen jälleen eheytyvän.