15 helmikuun 2019 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Mitä tuot tullessasi työpaikalle?

Keva selvitti vuonna 2018 koko julkisen alan työoloja ja työhyvinvointia. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijöistä lähes jokainen pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Neljä viidestä työntekijästä kokee työssään iloa ja innostusta.

Iloa ja innostusta on helppo kokea, kun työilmapiiri on kannustava ja yhteistyöhaluinen, työkulttuuri oppimista korostava ja virheitä kestävä, ja kun johtaminen on taitavaa. Se, että työpaikalle on kiva tulla, alkaa siitä, että tittelistä riippumatta jokainen tulee nähdyksi ja arvostetuksi.

Työntekijöiden arvostus ja empatiakyky ovat hyvän johtamisen ydintä. Hyvä esimies pyrkii kehittämään sellaisia työoloja, jotka energisoivat ihmisiä ja ehkäisevät työuupumusta. Hyvän esimiehen ominaisuuksia ovat myös aitous ja kyky antaa anteeksi. Hän osaa johtaa ja kannustaa niitäkin työntekijöitä, jotka ovat häntä taitavampia. Kyky antaa anteeksi ei ole pehmeyttä, vaan se rakentaa luottamusta. Sen turvin työyhteisö uskaltaa ottaa riskejä ja kokeilla uusia toimintatapoja.

Ilmapiirin rakentamisessa itse kukin voi tehdä paljon. Pelkästään se, että tervehtii käytävällä vastaan tulevaa kollegaa, vaikuttaa työpaikan me-henkeen rakentavasti. Mitä muuta voi kuulua hyvän työpaikan reseptiin? Huumoria? Erilaisuuden hyväksymistä? Ihmeitä ei tarvita, vaan pieniä, arkisia asioita, jotka tekevät työpaikasta sellaisen, että tekijöillä on hyvä olla. Arjen tasolla se tarkoittaa esimerkiksi kuulluksi tulemista, oikeudenmukaisuutta sekä myönteistä ilmapiiriä alituisen valittamisen sijaan. Aina jotain tulee ja menee, mutta ongelmiin tartutaan yhdessä ja mietitään, mitä niille voidaan tehdä.

Jokaisella meillä on vastuu, miten toimimme työpaikalla. On hyvä pysähtyä miettimään, että kun minä tulen työpaikalle, mitä silloin tulee työpaikalle. Millaisen tunneilmaston tuon ja miten käyttäydyn?

Olemme työpaikalla suoriutuaksemme työtehtävistämme, mutta myös auttaaksemme toisiamme, esimerkiksi antamalla omat ideamme yhteiseen käyttöön tai neuvomalla työkaveria. Lisäksi työn iloa tuottaa mahdollisuus muokata omaa työtään itselle sopivammaksi ja mielekkäämmäksi. Se on arjen innovatiivisuutta ja rutiinien ravistelua. Työtyytyväisyyden tiedetään läikkyvän myönteisesti perhe-elämään ja ystäväpiiriin sekä edistävän työkykyä.

Työsuorituksesta saatava rakentava palaute vie tekemistä eteenpäin. Palautetta annetaan vaikkapa työpaikan käytävällä, ohimennen. Se voi olla tervehdys tai toteamus ”hyvin tehty”. Se viestii hyväksyntää, että olet olemassa ja okei. Työkaverin huomioiminen pitää yhteisen työvirran käynnissä. Jatkumon toisessa päässä palaute on työn tekemisen järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista arviointia. Kehityskeskustelu on tästä yksi esimerkki.

Palaute on merkki siitä, että ihmisen työ huomataan. Työkaverin tai esimiehen yhdelläkin lausahduksella voi olla lähtemätön vaikutus. Myönteinen kommentti saattaa kannatella pitkään ja pysyä mielessä koko työuran ajan. Jos kyse on nuoresta ihmisestä, repliikki voi vaikuttaa jopa ammatinvalintaan.

Palautetta voi ja kannattaa antaa myös itselleen. Jo se, että itse arvostaa omaa työtään, suojaa epävarmuuden kokemuksilta. Välillä on hyvä pysähtyä arvioimaan, missä asioissa on onnistunut ja mitä voisi vastedes tehdä paremmin. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että osaa nähdä työnsä osana laajempaa kokonaisuutta, ketä oma työ hyödyttää. Oman työn arvostaminen ja onnistumisen kokemukset heijastuvat ympäristöön monin tavoin. Kun kokee ammattiylpeyttä ja iloa aikaansaannoksistaan, on helpompi osoittaa arvostusta myös toisille.

Työpaikalla arjen huomaavaisuus on voimavara. Se liittyy usein lyhyisiin kohtaamisiin kiireen keskellä. Näitä kohtaamisia on työpäivän aikana lukuisia. Joka kohtaamisessa voimme olla toisillemme ystävällisiä ja kiitollisia. Vuorovaikutuksen pienet asiat rakentavat kuvaa siitä, millaisia työntekijöitä olemme ja millaisina muut meidät näkevät.