18 helmikuun 2020 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Palkankorotukset ja kiky-tunnit neuvottelukierroksen keskiössä

Näinä aikoina kummallakin puolella neuvottelupöytää seurataan tarkasti, millaisia palkankorotuksia ja työaikaratkaisuja muissa liitoissa sovitaan.

Yleiseksi palkankorotusten linjaksi näyttäisi ainakin toistaiseksi muodostuneen Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välinen sopimus, jossa palkkoja korotetaan 3,3 prosenttia 25 kuukaudessa. Teollisuusliiton edellinen sopimuskausi päättyi lokakuun 2019 lopussa. Kun uusi sopimus päättyy vasta vuoden 2021 marraskuun lopussa, siitä muodostuu 25 kuukautta.

Jakamalla sopimuskauden yhteenlaskettu korotusprosentti sopimuskauden pituudella, saadaan laskettua työnantajalle lankeava kustannusvaikutus palkankorotuksista. Teollisuusliiton esimerkin mukaan sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutus on näin ollen 0,13 prosenttia sopimuskuukautta kohden (3,3 prosenttia/25 kuukautta). Mikäli sopimukseen olisi tullut muita muutoksia, joilla olisi ollut kustannusvaikutuksia suuntaan tai toiseen, ne olisi laskettu mukaan sopimuskauden kustannuksiin.

Koska sopimuskauden korotukset lasketaan kuukausitasolla, sopimuskauden pituudellakin on merkitystä. Mikäli sopimuskausi jää jollakin alalla alle kaksivuotiseksi, luvassa lienee tuota yleiseksi linjaksi muodostunutta mallia pienemmät korotukset.

Silläkin on merkitystä, missä kohtaa sopimuskautta korotukset tulevat voimaan. Mitä myöhemmin ne menevät maksuun, sitä pienempi kustannusvaikutus niillä on neuvotteluiden kohteena olevalle sopimuskaudelle. Esimerkkinä mainitun Teollisuusliiton 3,3 prosentin palkankorotuksesta työntekijät saavat tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia sekä työnantajan päättämällä tavalla 0,6 prosenttia viimeistään vuoden 2021 alkupuolella.

Jokainen palkankorotuserä jää samalla laskentapohjaksi seuraavalle sopimuskierrokselle. Vaikka korotusten kustannusvaikutus olisi kuluvalla sopimuskaudella vähäinen, seuraavalla sopimuskaudella ne vaikuttavat koko kauden.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset lisätunnit, eli Kiky-tunnit tiedettiin hyvissä ajoin varsinaisen palkkaratkaisun ohella suurimmaksi kiistaksi. Työnantajille vuotuinen 24 tunnin lisätyöaika merkitsi kilpailukyvystä kiinni pitämistä, työntekijöille ilmaista talkootyötä.

Merkittävät alat ovat tällä neuvottelukierroksella kertoneet luopuvansa kiky-tunneista. Työnantajien mielestä kiky-tunnit eivät oikeastaan ole hävinneet, vaan ovat sopimuksessa jatkossakin erilaisina työaikajoustoina ja -malleina. Palkka niistä kyllä juoksee, toisin kuin kiky-tunneista. Yhtä varmoja menestyksestään neuvotteluissa ovat olleet työntekijäliitot, jotka tulkitsevat ratkaisua niin, että tavoite talkootyön loppumisesta toteutui.

Yhtä kaikki, palkankorotusten ja asiallisten työehtojen aikaansaaminen ei ole vain työntekijöiden etu. Myöntymällä sopimusratkaisuihin työnantajat maksavat myös työrauhasta.