18 joulukuun 2022 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Rauhallista Joulua

Kun lähes vuosi sitten toivottelimme toisillemme hyvää uutta vuotta, kuka olisi uskonut, minkälainen vuosi tästä tulisi?

Vuosikymmeniin suomalaisia ei ole pelottanut sodan uhka tai huolestuttanut arjessa selviytyminen siinä laajuudessa kuin nyt. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on horjuttanut perusturvallisuuden tunnetta. Energiasta on tullut sodankäynnin väline, ja inflaation aiheuttama hintojen nousu tuntuu jokaisen arjessa.

Vallitsevista olosuhteista huolimatta joulu on tulossa. 83 vuotta sitten suomalaiset viettivät joulua samanlaisessa tilanteessa kuin ukrainalaiset nyt. Keskiviikkona 30.11.1939 Neuvostoliiton puna-armeija oli hyökännyt Suomeen ilman sodanjulistusta ja avannut tulen Karjalan kannaksella aamulla kello 6.50.

Joulu vuonna 1939 oli kylmä ja luminen. Suomi oli sodassa. Rintamalla joulun tunnelmaan yritettiin päästä pystyttämällä korsuihin pieniä joulukuusia ja joululaulujakin laulettiin. Kotirintamalta saapui paketteja, joissa oli lämpimiä vaatteita, kirjeitä ja ruokaa.

Historia toistaa itseään, sanotaan. Karulla ja julmalla tavalla tuo sanonta on käynyt todeksi jälleen. Elämme muutenkin suurten muutosten aikaa. Kiihtyvä ilmastonmuutos ja luontokato ovat pakottaneet meidät miettimään omia kulutustottumuksiamme aivan uudella tavalla. Onkin aiheellista miettiä, vieläkö joulun markkinahumulle on tilausta. Osa ihmisistä on aina paheksunut joulun kaupallistamista. On ollut pelkona, että tavarapaljoudessa joulun alkuperäinen sanoma katoaa.

Tosiasiassa joulukaupan ollessa vilkkaimmillaan suomalaiset ovat kaikkein valmiimpia kristillisten perinteiden vaalimiseen. Jos suomalainen käy kirkossa vain kerran vuodessa, hän menee sinne todennäköisesti jouluaattona. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat perinteisesti vetäneet kirkot täyteen väkeä. Joulun aikaan suomalaiskoteihin pystytetään 1,5 miljoonaa joulukuusta ja joulukukkia ostetaan 100 miljoonalla eurolla. Joulukauppa lisää merkittävästi myös työllisyyttä ja valtion verotuloja. Joulunaika työllistää tuhansia suomalaisia joka vuosi. Veroja ja veronluonteisia maksuja kerättiin Suomessa vuonna 2021 yhteensä reilut 108 miljardia euroa. Ja verotuloilla kirkkokin elää.

Kaupallinen joulu kannattelee omalta osaltaan hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka ydintehtävä on lähimmäisestä välittäminen. Voisiko olla niin, että ilman markkinahumua joulu olisi hiljalleen kuihtunut samanlaiseksi yhä pienenevän joukon juhlaksi kuin monille muille kirkkopyhille on jo käynyt?

Tulevaisuuden näköaloja emme voi ennustaa, mutta voimme toivoa, että joulun sanoma olisi ohjaamassa ja turvaamassa myös tulevia vuosiamme. Ja miksei olisi, onhan jo kahden tuhannen vuoden ajan ihmisiä sykähdyttänyt kertomus köyhästä pariskunnasta, joka tunnollisesti lähtee verolle pantavaksi ja jonka esikoinen syntyy tuolla matkalla kaukana kotoa. Pienokaisen ensimmäinen nukkumapaikka on eläinten syöttökaukalossa.

Jouluevankeliumin tapahtumien lisäksi joulua kannattelee toinenkin tarina, joulupukki. Joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus. Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, josta tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys. Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Suomalainen pukki pukeutui alkuun harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun yhdysvaltalaisen Santa Claus -joulupukin vaikutuksesta.

Jouluun liitetään myös ajatus rauhasta. Turusta on julistettu joulurauha maan kansalle jo 1300-luvulta lähtien. Tosin talvisodan aikana vuonna 1939 joulurauhan julistusta ei luettu, koska sotilasviranomaiset olivat kieltäneet kaikki joukkokokoontumiset ilmavaaran vuoksi. Tänä jouluna ukrainalaisten joulua varjostaa tuo samasta suunnasta tuleva ilmavaara.

Vaikka Eurooppa on myllerryksessä ja uhkakuvat varjostavat mieltä, joulunpyhät tarjoavat levon ja rauhoittumisen hetkiä sekä kristillisen perinteen tuomaa lohduttavaa ilosanomaa. Hiljaisina hetkinä onkin viisautta katsoa sisään päin ja keskittyä siihen, mikä elämässä on aidosti merkityksellistä.

Joulun hiljaisuus tarjoaa myös tilaisuuden tehdä henkistä tilinpäätöstä kuluneesta vuodesta. Missä onnistuin, mitä opin? Olinko lähimmäisilleni apu vai taakka? Mistä voin olla kiitollinen? Ehkä eteen avautuu kokonaan uudenlainen polku kuljettavaksi.

Turun joulurauhan julistuksessa meitä kehotetaan viettämään Vapahtajamme armorikasta syntymäjuhlaa asiaankuuluvalla hartaudella sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään. Lopuksi toivotetaan kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

Tästä joulusta lienee vaikea löytää riemullisuutta. Sen sijaan rauhallista joulua toivokaamme toinen toisillemme.