08 tammikuun 2023 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Suomalaisella sisulla uuteen vuoteen

Vuosi on vaihtunut ja loppiainen päättänyt joulun pyhäpäivät. Luterilaisessa ja muissa länsimaisissa kirkoissa loppiaista vietetään itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Ortodoksisessa kirkossa loppiainen on Vapahtajan kasteen juhla.

Suomen talouden kannalta päättyneen vuoden paras uutinen oli korkea työllisyys. Mutta jos pandemia laittoi tulevaisuusajatukset uusiksi vuosina 2020 ja 2021, niin Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan varjosti vuotta 2022. Sodan aiheuttama inhimillinen hätä, sodan seurauksena puhjennut energiakriisi ja inflaatio sekä hämmennystä lietsovat kyberhyökkäykset ovat taanneet sen, että monella on kriisinsietokyky ollut äärirajoilla.

Nyt pitää tottua seuraamaan energiasäätä ja sopeuttamaan toimintaansa sen mukaisesti samalla, kun etsii alati uusia tapoja säästää vielä enemmän. On myös yhä tarkemmin mietittävä, mitä ruokakaupasta voi ostaa. Mutta onko ihmisillä useiden kriisivuosien jälkeen vielä kapasiteettia opetella uusia taitoja ja jatkuvaa sopeutumista?

Viimeiset kolme vuotta kriiseineen ovat koetelleet kaiken ikäisten ihmisten henkistä kestävyyttä, ja monelle on kertynyt liian paljon kuormaa kannettavaksi. Yhteiskunnan tukiverkoston läpi pudonneiden auttamiseksi suunnattujen toimenpiteiden lykkäämiselle ei ole varaa.

Ihmisten pahasta olosta kertonee myös se, että vuonna 2022 kaksi kirkkoa tuhopoltettiin, molemmat kristillisten juhlapyhien aikaan. Perkkaan kappeli Espoossa tuhoutui tulipalossa kiirastorstaina ja Rautjärven kirkko joulupäivänä.

Yksittäisen ihmisen toimesta yhteistä kulttuuriperintöä on peruuttamattomasti menetetty, paikallisten ihmisten omaa perintöä ja identiteettiä. Kirkot kun kantavat muistoja ihmiselämän tärkeistä käännekohdista, menneistä sukupolvista ja ikuisuuden ajasta.

Sata vuotta sitten Suomessa tuli voimaan uskonnonvapauslaki. Merkittävää vuoden 1923 uskonnonvapauslaissa oli, että se teki Suomesta kansainvälisen edelläkävijän, kun se tunnusti uskonnollisuuden moninaisuuden, antoi mahdollisuuden valita uskonnon tai jättäytyä uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolelle. Tärkeää oli sekä vapaus uskontoon että vapaus uskonnosta. Koska jokaisella on vapaus uskoa tai olla uskomatta, on vaikea ymmärtää kirkkojen tuhopolttajia.

Uskonnonvapauden juhlavuonna on hyvä myös muistaa, että uskonnonvapaus on yksi vapaan yhteiskunnan perusta. Suomen vahvuus on pitkään ollut se, että täällä saa olla eri mieltä, ajatella eri tavoin ja uskoa eri tavoin. Olennaista on yhteyden ja ymmärryksen rakentaminen eri katsomusten välillä.

Viime vuosien yllättävät kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on vahvistaa yhteistyötä koko Euroopan tasolla. Suomella on annettavaa erityisesti silloin, kun maailmassa tarvitaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhteistyön puolustajia. Olemme rakentaneet hyvinvoivan pohjoismaisen itsenäisen valtion, ja tehtävämme on jatkaa sen kehittämistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ilmastollisesti kestävästi. Vahvuutemme syntyy keskinäisestä luottamuksesta ja reiluiksi koetuista ratkaisuista. Tällaista viestiä meidän on hyvä viedä myös maailmalle.

Keväällä käydään eduskuntavaalit, jossa valitaan kansanvaltaa edustavat päättäjät määrittämään Suomen suuntaa tuleville vuosille. Vapaat vaalit ovat demokraattisen yhteiskunnan kivijalka ja perusta. Suomi on puolustamisen arvoinen, mutta myös äänestämisen arvioinen. Vaalikevään iso mahdollisuus ovat noin 240 000 uutta potentiaalista äänestäjää, jotka ovat tulleet täysi-ikäisiksi viime eduskuntavaalien jälkeen. He ovat tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä. Kevään eduskuntavaalikeskusteluissa yksi kärkiaiheista lieneekin hyvinvointivaltion tulevaisuus: mihin palveluihin satsataan ja mistä on mahdollista karsia.

Suomalaisuuden historiaan on kirjattu lukuisia vastoinkäymisiä, joista on selviydytty. Keskuudessamme elää iso joukko ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan omakohtaisesti. Maailmanlaajuinen öljykriisi vuonna 1973 näkyi myös suomalaisten arjessa. 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Yhdysvalloissa vuosina 2007–2009 koettu asuntomarkkinoiden lainakriisi johti loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Muihin kehittyneisiin maihin verrattuna Suomen kokonaistuotannon pudotus oli suurimpien joukossa.

Jokainen löytää itsestään uusia kykyjä viimeistään silloin kun on pakko. Luotetaan siihen ja luotetaan toisiimme. Niin on vaikeudet ennenkin voitettu. Suomalaisella sisulla raivaamme tietä kohti parempaa huomista!