11 helmikuun 2021 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Suomi on kriisinkestävyydessään naapureitaan parempi

Näyttää todennäköiseltä, että tästä vuodesta tulee edellisen vuoden toisinto rajoituksineen ja vakavan sairauden uhkan varjoineen. Samalla koronakriisi kannustaa kuvittelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia, kun mahdollisuuksien ovet jälleen avautuvat. On varmaa, että korona-aika tulee vaikuttamaan ekologiseen jälleenrakennukseen, talouden uudistumiseen sekä teknologian mahdollisuuksiin ja uhkiin.

Samaan aikaan, kun monet pohtivat omaa henkistä kriisinkestävyyttään, valtiovarainministeriö (VM) julkaisi raportin, jossa kysytään, ”onko Suomi enää Pohjoismaa”. Raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen relevanteista vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.

Tosiasiassa Suomi on ollut muita Pohjoismaita jäljessä aina, koko historiansa ajan. Siitä huolimatta Suomi lukeutuu korkean elintason maihin, ja viime vuosikymmenten aikana Suomi on kirinyt muita Pohjoismaita kiinni monilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna.

Kun asioita tai ominaisuuksia verrataan, tulisi ottaa huomioon myös suhteelliset erot. VM laskee Suomen BKT:n (bruttokansantuote, eli kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo yhden vuoden aikana) kasvavan tällä vuosikymmenellä noin 10 prosenttia ja Ruotsin sekä Norjan noin 20 prosenttia. Mutta jos tarkastellaan BKT:n kehitystä henkeä kohden, Euroopan komission ennusteen mukaan Suomen kasvutahti tällä vuosikymmenellä on liki sama kuin Ruotsin ja Norjan. Suomen keskimääräinen kasvu on 1,0 prosenttia vuodessa ja Norjan sekä Ruotsin 1,1 prosenttia vuodessa. Saksan ja Alankomaiden kasvu henkeä kohden on ennusteessa vielä hitaampaa kuin Suomen.

Ei pidä kiistää, etteikö väestön ikääntymisen aiheuttamien eläke- ja hoivamenojen sekä työikäisen väestön vähenemisen vuoksi Suomen julkinen talous velkaantuisi ilman rakenteellisia uudistuksia. Mutta jo nyt on nähtävissä, ettei suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pysähdy koronaan, eikä edes rahapulaan. Suomessa, jos missä, on kautta aikain kyetty uudistumaan murrosten seurauksena. Koronan aiheuttamat haasteet ovat enemmänkin mitoitukseen liittyviä kuin periaatteellisia kysymyksiä, jotka uhkaisivat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta.

Se, missä Suomi on jo nyt menestynyt kirkkaasti naapureitaan paremmin, on koronan aiheuttama kriisinkestävyys. Meissä suomalaisissa on paljon enemmän voimaa, vääntöä ja energiaa kuin mitä usein näkyy päällepäin. Se energia on opittu kaivamaan esiin vaikean paikan edessä. Historiamme rankat vuodet ovat opettaneet, että niin kauan kuin on elämää, on aamuja ja uusia alkuja.

Suomi on osoittautunut varsin kriisinkestäväksi yhteiskunnaksi. Maailman onnellisin maa on yksi niistä, joissa vähiten tarvitsee pelätä viruksen aiheuttamaa kuolemaa tai toimeentulon menetystä. Suomen onnistuminen on huomattu myös maailmalla. Tämä ei ole ihan merkityksetön asia, kun samanaikaisesti on alettu ymmärtää, että uudet vaikeasti ennakoitavat kriisit ovat yhtä mahdollisia tulevaisuudessa kuin korona nyt. Vaikka kansainvälisessä kilpailukyvyssä olisimmekin takamatkalla, koronakriisin hoidossa olemme reippaasti edellä muita.