23 elokuu 2020 | Kirjoittaja Paula Aaltonen

Työllisyyskeskusteluissa on syytä puhua asioista niiden oikeilla nimillä

Suomessa on työllisyyden kasvattamisessa paljon potentiaalia, etenkin jos tilannetta verrataan muihin Pohjoismaihin.

Yhtenä työllisyyden lisäämisen keinona on ehdotettu Ruotsin mallin tapaista uudistusta, jossa luovuttaisiin ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä. Tämä tarkoittaisi työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien erityissäännösten poistamista, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttamista sekä niin sanotusta eläkeputkesta eli ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lisäpäivistä luopumista.

Ehdotusta perustellaan sillä, että näin kannustettaisiin ikääntyneitä ponnistelemaan työnhaussa myös lähellä eläkeikää. Samalla lisättäisiin työttömien henkilökohtaista palvelua esimerkiksi säännöllisin haastatteluin.

On myönteistä, jos panostetaan työttömien palveluihin. Henkilökohtaiset ja räätälöidyt palvelut kun ovat tutkitusti tehokasta työllisyyspolitiikkaa. Mutta mikä työllisyystoimi on etuuksien lakkauttaminen? Eikö työllisyyden kasvattamisessa oleellisin tekijä ole tarjolla olevien työpaikkojen määrä?

Koronakonkurssien jälkeen avoimia työpaikkoja on kuitenkin entistä vähemmän ja niitä tavoittelee yhä suurempi joukko ihmisiä. Miten tilanne paranee kyykyttämällä niitä, joita kukaan ei halua nytkään palkata?

Vaikka Suomi on ollut maailman onnellisin maa jo useana vuonna peräkkäin, olemme myös Euroopan rasistisin kansa. Ikäsyrjintä on kielletty Suomessa monissa eri laeissa. Siitä huolimatta suomalaisessa työelämässä ikäsyrjintä on yleisempää kuin muualla Pohjoismaissa. Syrjintää ilmenee niin sanattomina kuin sanallisina viesteinä. Vanhemmat työntekijät voivat kohdata ikään liittyvää huomauttelua ja osaamisensa vähättelyä. Vanhempaa työtoveria ei tervehditä, hänen kanssaan ei lähdetä lounaalle. Pahimmillaan hänet suljetaan työyhteisön ulkopuolelle.

Ikääntyneiltä evätään usein myös pääsy koulutuksiin, sillä työnantajan mukaan heitä ei enää kannata kouluttaa. Ylennykset ja palkankorotukset eivät juuri koskaan kohdennu ikääntyneisiin työntekijöihin. Harvinaista ei ole sekään, että työnantaja irtisanoo iäkkään työntekijän ja palkkaa tilalle nuoremman samoihin tehtäviin. Yli viisikymppinen työnhakija ei saa kutsua työhaastatteluihin, vaikka kokemusta, ammattitaitoa ja työhaluja riittää.

Euroopan komissio kehotti jo vuonna 2013 maakohtaisissa toimenpidesuosituksissaan Suomea kohdistamaan aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin sekä parantamaan iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyttä.

Herääkin kysymys, onko suomalaisen työllisyyskeskustelun taustalla vain tavoite etsiä säästöjä.

Työllisyystoimissa on keskityttävä pidemmälle aikavälille, ei pelkästään lähivuosiin. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen on tehokas työllisyystoimi pitkällä aikavälillä. Tämän päivän nuoret ovat niitä, jotka ylläpitävät kansantalouden mekanismeja tulevaisuudessa.

Kansakunnan etu on myös se, että työstä vieraantuneet nuoret saataisiin töihin. Suomessa on noin 80000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. He hyötyisivät intensiivisestä tuesta kohti koulutus- ja työelämän polkuja. Samalla ehkäistäisiin näiden nuorten tulevien lasten syrjäytymistä ylisukupolvisesti. Pitkällä tähtäimellä nuorten huomioiminen toisi myös suurimmat julkistalouden säästöt ja tarjoaisi mahdollisuuden ihmisarvoiseen huomiseen jokaiselle nuorelle.

Suomen talouskasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen ei ole leikkausten, vaan innovaatioiden tukirahoituksen ja työn tuottavuuden kehityksen varassa. Työn tuottavuuden parantamiseen voidaan vaikuttaa monin eri tavoin, kuten laiteinvestoinneilla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuottavuustyössä tulisi hyödyntää organisaation oman henkilöstön tietämistä ja osaamista. Myös niiden ikääntyneiden.

Ja jos mallia naapurista otetaan, pidetään mielessä, että Ruotsissa on lakisääteinen irtisanomisjärjestys, jossa työsuhteen kesto on määräävä tekijä. Viimeksi palkatut irtisanotaan ensimmäisenä. Sitä pidetään yhtenä selityksenä Ruotsin paremmalle ikääntyneiden työllisyydelle.