23 helmikuun 2017

Hyvinvointia – muutoksessakin

Miten muutoksessa voi pärjätä, kun muutos on jatkuvaa ja isoa uudistustakin vielä odotetaan. Epätietoisuus tulevaisuudesta uuvuttaa ja osa on vielä vailla vakituista työsuhdetta. Miten tässä voisi kukaan voida hyvin.

Helposti tähän annetaan yksilökeskeinen vastaus, sitkeyttä ja joustavuutta vain lisää. ”Kyllä se siitä”, sanotaan. Toki jokainen voi yksilönä miettiä, miten juuri minä pärjään muutoksessa. Mutta itse uskon, että yhdessä pärjätään paremmin ja ammattiliitosta saa tukea. Esimerkiksi liiton koulutuksissa ja jäsenilloissa tarjotaan jäsenille se tieto, mikä muutoksesta on. Samalla pohditaan yhdessä tulevaa ja katsotaan, mikä kuitenkin säilyy. Luodaan yhdessä toivoa paremmasta. Jäsenilloissa alan ammattilaiset yhdessä toisiaan tukien kehittyvät työssään, avaavat tulevaisuuden mahdollisuuksia ja antavat työlleen merkityksiä. Myös ammattiliiton lehti voi tässä auttaa, toivottavasti tämäkin juttu.

Mikä se ammatillinen identiteetti on?

Ammatillisen identiteetin kautta kuulumme joukkoon, kehitämme osaamista ja luomme siteitä ympäröivään yhteiskuntaan. Vahvistamme toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja nitistämme sielua kaivertavia pelon peikkoja. Avaamme toiminnan mahdollisuuksia ja raivaamme tilaa omille päätöksille ja yhteiselle toiminnalle. Tämä ammatillisuus on julkista osuutta jokaisen henkilökohtaisesta elämästä, ja se muovautuu tunteiden voimalla. Ja – pelottava ajatus – se voi myös kaatua tunteiden voimasta. Silloin, kun ammatillisuus vahvistuu, jokainen mukana oleva vahvistuu. Silloin maailma on hetken verran kaunis paikka, täynnä lupausta ja tunnetta yhteen kuulumisesta. Juuri tähän niitä ammatillisia jäseniltoja tarvitaan. Ja järjestetään.

Mihin ammatillisia identiteettejä tarvitaan muutoksessa?

Jokainen meistä reagoi jokaiseen ulkoiseen muutokseen työssä omalla, ainutkertaisella tavallaan. Jotkut tunteet kuitenkin tuottavat samantapaisia reaktioita monilla. Pelko ja epätietoisuus tulevasta työstä rasittavat jokaista, enemmän tai vähemmän. Muutos vie kaikilta aikaa perustehtävän tekemisestä, on opeteltava uutta. Näissä muutostilanteissa ammatilliset identiteetit heiluvat. Osaajat pohtivat, millainen minun ammatillinen tulevaisuuteni on, mitä minä osaan, mihin minä kuulun, mitä minun pitää opetella, voinko arvostaa itseäni osaajana edelleen, muuttuuko työni tavoite ja arvot. Kysymykset ravistelevat kokeneita osaajia ja uusia ammatissa toimivia tasapuolisesti. Entä jos minun käy huonosti? Pelko voi alkaa syödä luottamusta omaan ja toisten osaamiseen. Toisaalta, vahvistuvat ammatilliset identiteetit voivat tarjoa suojaa pelolta ja avata uusia mahdollisuuksia omaan ammattiin ja ammatillisten identiteettien muovaamiseen.

Ammatilliset identiteetit ovat aina jaettuja, yhdessä muodostettuja, yhdessä koettuja ja kehitettyjä. Ne syntyvät ja muuntuvat monenlaisessa vuorovaikutuksessa ja ovat jatkuvassa liikkeessä. Tätä liikettä ohjaavat yksilölliset ja jaetut tunteet. Jos nuo tunteet ajavat ihmiset yksilöllisiin poteroihin yksin pärjäämään, ammatillisuuskin voi alkaa kuihtua – mehän opimme vuorovaikutuksessa. Siksi muutoksissa olisi tärkeää yhdessä keskustella tunteista ja tulevaisuudesta, siitä, mitä hyvää tästä kaikesta voi seurata minulle, sinulle, meille. Miten me voimme toisiamme tukea, etteivät pahimmat pelkomme toteutuisi.

Muutosvastarinta sirkuttaa viisaastikin

Muutosta vastustetaan, se on luonnollista. Muutos vaatii aina työtä, uutta toimintaa ja uuden oppimista, se vaatii vaivannäköä. Vaivannäön vähentämiseksi muutosvastarinta käynnistyy. Mutta muutosvastarinta voi sirkuttaa myös tärkeitä sanoja ja auttaa muutoksen tuomien riskien kartoituksessa. Se voi vaatia työn tarkoituksen säilyttämistä, osaamisen arvostusta tai yhteisen sävelen etsimistä. Muutosvastarinta voi sirkuttaa oikeudenmukaisen kohtelun puolesta.

Joskus muutokseen liittyviä pelkoja voidaan haluta ruokkia tai vähätellä. Joku voi työpaikalla sanoa, työssä pärjääminen on kiinni yksilön kyvyistä tai ilmapiiristä tai että jonkun hankala lapsuus voi johtaa sopeutumisvaikeuksiin. Mutta ammattiyhdistyksen ja yhteisen toiminnan voimin voidaan osoittaa, että muutos on tosiasia, tällöin yksilön ominaisuudet ovat toissijaisia. Voidaan yhdessä korostaa sitä, mikä tässä työssä on arvokasta, mikä pitää säästää. Kun arvokkaat osat työstä voidaan säästää, halukkuus uuden oppimiseen vahvistuu ja muutos sujuukin jouhevammin. Kun muutokseen liittyvistä peloista puhutaan yhdessä, pelot kutistuvat ja tulevaisuuden toivo vahvistuu.

Oikeudenmukaisuus muutoksessa auttaa

Työssä oikeudenmukaisuuden kokemus on tärkein jaksamista ja työhyvinvointia edistävä asia. On oikeudenmukaista, jos kaikkia kohdellaan samassa tilanteessa samalla tavalla ja kaikilla on samat tiedot samaan aikaan. Työpaikalla työntekijästä päätöksenteko on oikeudenmukaista, jos hänellä on oikeus tulla kuulluksi asiassaan, päätöksenteossa käytetyt säännöt ovat johdonmukaisia ja niitä sovelletaan johdonmukaisesti. Päätöksenteko on puolueetonta ilman kenenkään osapuolen omia intressejä, päätökset perustuvat mahdollisimman oikeaan tietoon, päätökset voidaan korjata, päätöksenteon periaatteet ovat mahdollisimman selkeät ja ne on kerrottu niille, joita päätökset koskevat.

Muutoksissa päätöksenteon oikeudenmukaisuus korostuu. Jos jotakuta kohdellaan paremmin tai huonommin kuin muita, koko työpaikka kärsii. Jokaista pelottaa, että seuraavaksi minua kohdellaan huonosti. Oikeudenmukaisuuden vaaliminen, reiluus on tärkeää, jotta jokainen voi kokea olevansa yhtä arvokas työpaikallaan. Jos tunnet, että työpaikan oikeudenmukaisuus on vaarassa, ota yhteyttä luottamusmieheen ja liittoon. Miettikää sitten yhdessä, mitä tässä tilanteessa voi tehdä.

Miten oikeudenmukaisuutta voi edistää

Oikeudenmukaisuuden edistäminen työpaikalla alkaa siitä, että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, mikä meillä on oikeudenmukaista. Kuvataan yhdessä, millainen on reilu ja oikeudenmukainen työkaveri ja esimies. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että työpaikalla kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, että työnteko on tavoitteellista ja yhteistyö toimii. Nämäkin asiat käsitellään yhdessä ja kuvataan, miten meidän työpaikkamme toimii, kun se toimii oikeudenmukaisesti. Hyvät ja luottamukselliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä ja niitä voidaan vaalia laatimalla oman työpaikan pelisäännöt yhdessä. Kun kaikki voivat vaikuttaa työoloihin ja työhön, samalla kehitettään työtä, jokaisen ammatillisia identiteettejä ja hyvinvointia työssä. Myös muutoksessa.


Sikke Leinikki
kehittämisasiantuntija, TJS Opintokeskus