14 maaliskuun 2019

Kirkon alat onnistui estämään työajattomuuden piirin kasvamista työaikalain uudistuksessa

Eduskunta on 13.3.2019 hyväksynyt uuden työaikalain. Eduskunta muutti hallituksen esitystä uudeksi työaikalaiksi (HE 158/2018 vp) muun muassa siltä osin kuin kyse on uskonnollisia tehtäviä suorittavista työntekijöistä. Hallitus oli esittänyt, että uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat ja työntekijät (papit ja kanttorit) olisivat edelleen työaikalain soveltamisen ulkopuolella kuten nykyisinkin. Tämän lisäksi hallitus esitti työaikalain soveltamisalarajoitusta laajennettavaksi siten, että myös uskonnollisia tehtäviä suorittavat työntekijät olisivat työaikalain ja siten myös työaikasuojelun ulkopuolella. Koska palvelussuhteen lajilla (virkasuhde/työsuhde) ei enää vastaisuudessa ole vaikutusta työaikalain soveltamiseen, olisi lakiesitys hallituksen esittämässä muodossa aiheuttanut riskin sellaistenkin kirkon työntekijäryhmien jäämisestä työaikalain soveltamisen ulkopuolelle, jotka tällä hetkellä ovat työaikalain piirissä. Tämän Kirkon alat halusi estää ja onnistui tavoitteessaan.

Esimerkiksi kirkonpalvelijoiden ja lastenohjaajien työ olisi voitu katsoa työajattomaksi, mikäli epäselvä käsite ”uskonnolliset tehtävät” olisi hyväksytty työaikalakiin määrittämään sitä, mitkä työalat voivat jäädä työajan ulkopuolelle. Lainvalmisteluvaiheessa Kirkon alat katsoi, ettei käsitettä ”uskonnollinen tehtävä” ollut lakiesityksessä tarkemmin määritelty eikä avattu. Käsitettä ei käytetä myöskään EU:n työaikadirektiivissä. Kirkon alat esitti, että lakiesityksen perusteluihin olisi tullut lisätä täsmennystä siitä, mitä esitetyllä lain sanamuodon muutoksella oli tarkkarajaisesti tarkoitettu.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi antamassaan mietinnössä (TyVM 17/2018 vp), että saadun selvityksen mukaan uskonnollisia tehtäviä ei tule jättää lain soveltamisalan ulkopuolelle, koska EU:n työaikadirektiivin 17 artiklan 1 kohdan alakohta 2 lähtee siitä, että soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ainoastaan uskonnolliset toimitukset. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdotti, että työaikalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdasta poistetaan uskonnolliset tehtävät. Valiokunta kuitenkin totesi, että uskonnollisia tehtäviä voidaan tarkastella valiokunnan muutettavaksi ehdottaman 4 kohdan valossa. Valiokunta muutti lakiesitykseen sisältynyttä 2 §:n 1 momentin 4 kohtaa perustellen muutostaan tarpeella huomioida myös työelämässä tapahtuvien muutosten myötä syntyvät uuden tyyppiset toiminnot ja työskentelytavat.

Ottaen huomioon, että työaikalakiin tuli olennainen muutos vasta eduskuntakäsittelyssä, ei tässä vaiheessa ole mahdollista tarkasti arvioida muutoksen vaikutusta nykylain mukaisen soveltamisrajauksen laajuuteen. Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Lain vaikutusten selvitysaikaa on kuitenkin nykyisen kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaolon mukaisesti eli 31.3.2020 saakka. Kirkon alojen käsityksen mukaan selvittämisen tulee tapahtua yhteistyössä kirkon kaikkien työmarkkinaosapuolten kesken aidon vuorovaikutuksen ja luottamuksen hengessä. Selvitystyön aikana noudatetaan kaikkia voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.