01 marraskuun 2018

Kirkon alat ry on huolissaan pitkäjänteisen kehitysyhteistyön ja lähetystyön edellytysten heikentymisestä hallituksen sosiaaliturvaa koskevan lakiesityksen vuoksi

TIEDOTE: Kirkon alojen julkilausuma

Juha Sipilän hallitus on antanut Eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen laiksi asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 188/2018). Esityksen painopiste on selkeyttää ulkomailta Suomeen tulevien henkilöiden sosiaaliturvaan kuulumiselle säädettyjä edellytyksiä. Esitys sisältää kuitenkin myös muutoksia Suomesta ulkomaille lähtevien työntekijöiden oikeuteen kuulua ulkomaantyökomennuksen ajan Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin.

Nykylain mukaan Suomesta lähetetty lähetystyöntekijä tai kehitysyhteistyöntekijä kuuluu ilman aikarajaa Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos häneen on välittömästi ennen ulkomaille lähtöä sovellettu Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.  Ehdotuksen mukaan lähetetyt työntekijät – mukaan lukien lähetys- ja kehitystyöntekijät – rinnastettaisiin ulkomailla oleskellessaan Suomessa asuvaan henkilöön enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen henkilön pitäisi palata Suomeen. Tämä vaikeuttaa olennaisesti pitkäjänteisen työn tekemistä maapallomme köyhimmissä maissa, joissa ei ole olemassa kohtuullisen turvan takaavaa paikallista sosiaaliturvajärjestelmää, johon lähetys- ja kehitystyöntekijät voisivat kuulua.

Nykylain mukainen pykälä on ollut voimassa 1.1.2005 alkaen. Sitä säädettäessä on lain esitöissä (HE 76/2004) todettu perusteluissa muun muassa seuraavasti:

”Lähetystyö on luonteeltaan pitkäaikaista ja kestää useita vuosia. Myös kehitysyhteistyössä olleiden henkilöiden työ eri kehitysmaissa voi kestää yli kymmenen vuotta.  Kehitysyhteistyöntekijät humanitääristä työtä tekevinä tulisi rinnastaa lähetystyöntekijöihin. Sen vuoksi ehdotetaan, että sosiaaliturvalainsäädäntöä voitaisiin soveltaa edellä mainituissa tehtävissä oleviin ilman määräaikaa.”

Vuonna 2005 voimaan tulleen lain perusteluissa on myös todettu, että lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät työskentelevät usein maissa, joissa sosiaaliturva on kehittymätöntä, joten he eivät yleensä voi saada asemamaastaan kohtuullista sosiaaliturvaa.

Kirkon alat ry:n käsityksen mukaan lähetystyössä ja kehitysyhteistyössä ei ole kyseisen lainmuutoksen jälkeisenä noin 14 vuoden aikana tapahtunut sellaisia muutoksia, että vuonna 2004 annetussa lakiesityksessä hyväksytyt perustelut olisivat menettäneet merkityksensä. Sen vuoksi 1.1.2005 voimaan tullutta säännöstä lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijöihin sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä ei tulisi tässä yhteydessä muuttaa.

Nyt annetussa lakiesityksessä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen enimmäiskeston lyhentämistä on perusteltu lähinnä vain verovaroin rahoitettavan järjestelmän näkökulmasta. Lähetys- ja kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla olevien työntekijöiden lukumäärä on kuitenkin melko vähäinen eikä heidän kohtuullisten sosiaaliturvaoikeuksien säilyttämisellä viiden vuoden enimmäisaikaa kauemmin voida arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon. Kysymys on myös vauraan Suomen eettisestä vastuusta maailman kaikkein köyhimpien maiden talouden ja hyvinvoinnin rakentamisen tukemisessa.

Lähetys- ja kehitysyhteistyön projektit ovat pitkäaikaisia ja edellyttävät yleensä suomalaisen asiantuntijan pitempiaikaista työpanosta. Vain harvoin projektit saadaan päätökseen viiden vuoden ajassa. Työntekijöiden vaihtaminen kesken projektin sen johdosta, että työntekijöiden olisi palattava Suomeen vähintään kuuden kuukauden ajaksi, viivästyttäisivät projektien valmistumista ja aiheuttaisivat tarpeettomia lisäkustannuksia näiden työntekijöiden työnantajille.

Lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät kuuluisivat lainmuutoksen jälkeenkin sosiaaliturvaan kuuluvan Suomen työeläkelainsäädännön piiriin, koska heillä on suomalainen lähettävä työnantaja. Asumisperusteisen sosiaaliturvan katkeaminen kesken ulkomaantyökomennuksen olisi omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja voisi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin varsinkin, kun otetaan huomioon, että lähetys- ja kehitysyhteistyössä on tavallista, että ulkomailla asuu työntekijän lisäksi myös hänen perheenjäsenensä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa Kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Paula Aaltonen (puh. 0400 236 881).