07 kesäkuun 2017

Työaikalaki uudistuu: Norminpurkua vai työaikasuojelua?

Yli 20 vuotta vanhaa työaikalakia uudistetaan kolmikantaisessa työryhmässä. Työtä on tehty lähes vuoden päivät ja valmista pitäisi syntyä kesäkuun loppuun mennessä.
– Neuvotteluasetelma on hankala. Ajattelemme työnantajien kanssa eri tavalla hyvin monista asioista, STTK:n edustajana työryhmässä toimiva keskusjärjestön lakimies Inka Douglas kuvailee.


Vaikka työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, se ei poista työsuojelun tarvetta.


Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää Suomen työaikaa liian lyhyenä. Sitä pitäisi eri keinoin kasvattaa. Yksi keino nähtiin kilpailukykysopimuksessa, joka lisäsi vuotuisia työpäiviä kolmella.
Toinen keino voisi olla työaikanormien purkaminen tai höllentäminen työaikalain avulla. Se on kuitenkin palkansaajajärjestöille mahdoton lähtökohta.
– Työaikalainsäädäntö on työsuojelua, se on STTK:n lähtökohta. Vaikka työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, se ei poista työsuojelun tarvetta.
Douglas muistuttaa, että työajoilla on yhteys terveyteen ja sitä kautta myös työn tuottavuuteen.
– Tärkeää on myös työurien pidentäminen. Jos halutaan ihmisten jaksavan pidempään työelämässä, työajoilla on olennainen merkitys.

Lähtökohtana työsuojelu

Työntekijöiden työaikasuojelu on pultattu lujasti työaikalainsäädännön perustaviin periaatteisiin. Esimerkiksi EU:n työaikadirektiivi sanelee minimiehdot, joiden alle ei voi mennä kansallisessa lainsäädännössä.
– Samanlainen vaikutus on esimerkiksi Euroopan sosiaalisella peruskirjalla ja kansainvälisen työjärjestö ILOn kansainvälisillä sopimuksilla. Niissä lähtökohtana on työsuojelun näkökulma.
Sunnuntaityön korvaukset nousivat julkiseen keskustelun, kun muuan julkkis-ravintolayrittäjä piti niitä turmiollisina alalleen. Douglasin mukaan tällaiset yksittäiset heitot eivät vaikuta työryhmän työskentelyyn.

Lue Lisää


Lähde www.sttk.fi