24 huhtikuun 2017

Työelämän kehittäminen on kasvupolitiikan kovaa ydintä

Antti Närhinen Julkaisupäivä 3.4.2017 11.40 Blogit

Antti NärhinenSuomessa on jo kauan sitten ymmärretty, että työelämä kehittyy parhaiten työpaikoilla ja niiden omista tarpeista lähtien. On myös ymmärretty, että hyvää hyvyyttään yritykset eivät henkilöstöönsä panosta ja toimintaansa kehitä. Yritysten tavoitteena on aina ensisijaisesti liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen.

Liiketoiminta uudistuu tuloksellisimmin ja kestävimmin silloin, kun uudistaminen on hyvin johdettua ja osa henkilöstön ja johdon yhteistä, jokapäiväistä työtä. Eurooppalaisessa työolotutkimuksessa ja TEM:n työolobarometrissä seurattujen työelämän laadun osatekijöiden mukaan elinkeinoelämän uudistumiselle on suomalaisilla työpaikoilla varsin suotuisat olosuhteet.

Suomessa palkitaan hyviä, innostavia työpaikkoja. Meillä kuhistaan startup-yrittäjyydestä. Käymme myös laajaa keskustelua työn murroksesta ja sen tulevaisuudesta. Yhteistä terminologiaa näissä keskusteluissa ovat vuorovaikutus, yhteistyö, empatia, toisten arvostus, luottamus ja innostus – merkitystä ja motivaatiota unohtamatta. Nämä ovat nopeasti ajateltuna melko pehmeitä ja liiketoimintaan perinteisesti liittymättömiä arvoja. Vai ovatko sittenkään?

Esimerkiksi eurooppalaisen yritystutkimuksen mukaan yritykset, jotka panostavat henkilöstön osaamiseen, osallistamiseen ja vuorovaikutukseen tekevät hyvää tulosta ja samaan aikaan niiden henkilöstö voi hyvin. Näissä yrityksissä satsaukset työntekijöihin ovat tärkeä osa johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiä ja yrityksen arkea.


Lue lisää

Lähde: http://tem.fi/blogi