12 kesäkuun 2019

Yle: ”Kehitysyhteistyö saa Rinteen hallitukselta lisää rahaa – silti Suomi jää yhä jälkeen Pohjoismaiden vertailussa ja lipsuu YK-tavoitteesta”

Uusi hallitusohjelma lupailee varovaisesti parempia aikoja viime vuosina traumoja kärsineelle kehitysyhteistyölle.

Kapeita kakkusiivuja ja alasajettuja hankkeita. Sellaisena on näyttäytynyt suomalaisen kehitysavun rahoitus vuodesta 2016 lähtien.

Parempia aikoja voi kuitenkin olla luvassa, sillä uuden hallituksen ohjelma (siirryt toiseen palveluun) lupaa kehitysyhteistyölle aiempaa enemmän rahaa.

Lisärahat kohdistetaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä Suomen perinteisille painotuksille, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen ja koulutukseen.

Kunnianhimo puuttuu yhä

Hallituksen tavoitteet eivät kuitenkaan ole riittävän kunnianhimoisia, arvioi suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestö Fingo.

Uusi hallitusohjelma asettaa tavoitteekseen, että Suomen kehitysyhteistyön rahoitus on 0,41 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2023. Jo tämänvuotiset kehitysyhteistyön määrärahat (989 miljoonaa euroa) vastaavat tavoitetta (Ulkoministeriö). (siirryt toiseen palveluun)

Viime vuonna osuus oli alustavien tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 0,36 prosenttia bruttokansantulosta (833 miljonaa euroa).

– Korotus on aika vaatimaton. Me esitimme, että meidän pitäisi päästä kahdessa hallituskaudessa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Jos tämä hallitus ei onnistu tavoitettaan reilummin, seuraavalle hallitukselle tulee haastava taival, luonnehtii Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.

Positiivista järjestön mukaan on kuitenkin se, että hallitusohjelma sitoutuu edeltäjäänsä paremmin kestävään kehitykseen ja järjestöjen tukemiseen.

Lainat ja sijoitukset ovat jatkossakin osa kehitysapua

Suomen lähihistorian huippuvuosi kehitysavun rahoituksen suhteen oli 2014, jolloin rahoitus oli miltei 0,6 prosenttia bruttokansantulosta.

Hyvä vire johtui korkeammista kehitysyhteistyön määrärahoista ja siirtomäärärahoista, jotka jäivät edellisvuosilta käyttämättä.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkureineen romahdutti vireen.

Sipilän hallituksen aikana järjestöjen rahoitusta leikattiin ronskisti, ja iso pala kakkua tarjoiltiin valtion kehitysrahasto Finnfundille. Moni kehitysyhteistyötä tekevä järjestö joutui ajamaan hankkeensa alas nopealla aikataululla.

Tämä johti osaltaan esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun kohteiden alasajoon Sierra Leonessa ja Liberiassa.

Ulkoministeriön kehityspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Elina Kalkku kertoo, että finanssimuotoinen kehitysapu on tullut jäädäkseen.

– Kansainvälisessä kehityspolitiikassa lainat ja sijoitukset ovat kehityksen rahoittamisen muoto. Ne ovat tärkeitä juuri sellaisilta luotettavilta lainanantajilta kuin Suomi. Laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysavulla pystytään keräämään rahoitusta suuriin hankkeisiin myös muilta rahoittajilta, kuten yksityiseltä sektorilta, Kalkku kertoo.

Linjoja on, muttei aikatauluja

Fingon vaatima 0,7 prosenttia bruttokansantulosta on myös YK:n teollistuneille maille asettama, kehitysyhteistyön rahoitusta koskeva tavoite.

Viime vuonna siihen pääsivät (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska (OECD).

Suomella YK-tavoitteeseen on vielä matkaa, vaikka siinä käväistiin jo 90-luvulla. Tuolloin lukemaan päästiin, kun bruttokansantulo romahti laman vuoksi (Fingo). (siirryt toiseen palveluun)

Järjestöillä on valmius pystyttää alasajettuja hankkeita uudelleen.

Rilli Lappalainen, Fingo

Myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) tuoreessa hallitusohjelmassa on maininta 0,7-tavoitteesta, johon koko hallitusviisikko sitoutui jo vaaliohjelmissaan.

Itse pääministeripuolue linjasi eduskuntavaalien alla, että Suomen on laadittava ”uskottava suunnitelma” määrärahojen nostamiseksi YK:n tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusohjelmassa aikataulut ovat kuitenkin jääneet kirjaamatta.

– Virkamiesten pitää puntaroida aktiivisesti, miten hallitusohjelmaan kirjoitettuihin asioihin itse asiassa päästään tämän hallituskauden aikana, Fingon Rilli Lappalainen muistuttaa.

Järjestöille luvataan muhkeampaa kakkusiivua

Uusi hallitusohjelma maalailee parempia aikoja nimenomaan kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille, vaikka kirjauksissa keinot ja aikataulut jäävätkin epämääräisiksi.

– Olemme tyytyväisiä, että ohjelmassa on kirjaus määrärahojen nostamisesta. Järjestöillä on valmius pystyttää alasajettuja hankkeita uudelleen, sillä niiden tarve maailmalla ei ole vähentynyt, Rilli Lappalainen Fingosta sanoo.

Fingossa pidetään hyvänä myös sitä, että hallitusohjelmassa on kirjaus kehitysyhteistyön pitkäjänteisyydestä ja johdonmukaisuudesta.

– Yksi menneiden vuosien ongelma on ollut se, että kehityspolitiikka on ollut poukkoilevaa. Teemat ja rahoituslähteet ovat vaihtuneet. Kirjauksen avulla voidaan varmistaa, että jatkossa saadaan entistä parempia tuloksia aikaiseksi, Lappalainen arvioi.

 

 

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10823983